Rulettia pelataan joka kasinolla – Tiesitkö tämän sen historiasta?

Ruletti tunnetaan ympäri maailmaa. Sitä voi pelata käytännössä kaikilla kivijalka- ja nettikasinoilla.

Kuka tahansa osaa pelata rulettia, sillä sen säännöt on helppo oppia. Pelin yksinkertaisuus voi olla yksi syy sen saaman suuren suosion takana.

Ruletin historia on värikäs. Tässä artikkelissa syvennytään sen pääkohtiin.

Ruletin historia alkaa 1600-luvulta

Ruletin historia alkoi noin 400 vuotta ennen nettikasinoiden aikakautta.

Ruletin isänä tunnetaan ranskalainen matemaatikko Blaise Pascal. Pascal kehitteli ensimmäisen muodon ruletista 1600-luvulla.

Pascalin ruletissa oli nolla ja tuplanolla.

Kaksi nollaa lisäsivät pelin järjestäjän voiton mahdollisuutta.

Nykypäivänä tätä kutsutaan “talon eduksi”.

Esimerkiksi eurooppalaisen ruletin palautusprosentti nettikasinoilla on yli 97 %. Silloin talon eduksi jää alle 3 %.

Amerikkalaisessa ruletissa (missä käytetään tuplanollaa) palautusprosentti on alle 95 %. Tällöin talon etu on yli 5 %.

Rulettipelin jatkokehittäjien väitetään tehneen sopimuksen paholaisen kanssa

Blaise Pascalin maanmiehet Louis ja Francois Blanc päättivät kehittää rulettipeliä 1800-luvulla.

Heidän versiossaan nollia oli vain yksi, mikä oli pelaajan kannalta parempi.

Miehet perustivat Monte Carlon kasinon vuonna 1843.

Tässä vaiheessa he sopivat käyttävänsä rulettipöydässä väliltä 0-36 olevia numeroita.

Jos rulettipöydän luvut laskee yhteen, summa on pahamaineinen 666.

Se on Raamatun Ilmestyskirjassa mainittu pedon luku.

Kuten Ilta-Sanomat tässä kertoo, päätös johti osaltaan legendaan, jonka mukaan ranskalaismiehet olisivat tehneet paholaisen kanssa sopimuksen saadakseen tietää ruletin salaisuuden.

Ruletti tuli Suomeen 1960-luvulla

Jukka Ahosen väitöskirjan mukaan ruletti saapui Suomeen vasta 1960-luvulla.

Ensiksi rulettia oli mahdollista pelata vain joillain ruotsinlaivoilla.

Rulettia tarjottiin myös yhdessä ahvenanmaalaisessa yökerhossa 1960-luvun puolivälistä lähtien.

Manner-Suomeen ruletti tuli alkuvuonna 1969.

Sitä pääsi pelaamaan helsinkiläisravintola Adlonissa.

Ruletin Suomen-valloitus eteni hitaasti.

Sadan rulettipöydän määrä saavutettiin vasta 1970-luvun lopussa.

Ruletti on puhdas tuuripeli

Ruletti on onnenpeli. Lopputulos on kiinni sattumasta.

Pelaajan kokeneisuudella tai tämän tekemillä strategisilla valinnoilla ei ole mitään vaikutusta siihen, minkä numeron kohdalle vinhasti pyörivä kuula pysähtyy.

Tässä yhteydessä paljon siteerattu henkilö on teoreettinen fyysikko Albert Einstein (1879-1955).

Hänen väitetään todenneen, että ainoa strategia ruletissa voittamiseen on varastaa rahat pöydältä pelinhoitajan katsoessa muualle.

Ruletin täydellisestä ennustamattomuudesta huolimatta monet ruletin pelaajat kokevat pystyvänsä jollain tavalla vaikuttamaan pelituloksiin tai ennakoimaan ne.

Onkin huomattu, että hallinnan tunteen saavuttamisen kannalta ei ole keskeistä, onko peli taito- vaiko tuuripeli.

Ruletti vie mennessään – joskus liikaakin

Ruletin pelaaminen on viihdettä.

Se on pelin ensisijainen tarkoitus, sillä pelissä ei voi kehittyä (kuten taitopeleissä) eikä se edesauta uusien taitojen oppimista (kuten monet hyötypelit).

Parhaimmillaan ruletin pelaaminen on hauskaa ja harmitonta. Ruletti voi kuitenkin aiheuttaa riippuvuutta.

Yksi tunnetuimmista rulettiriippuvaisista on venäläiskirjailija Fjodor Dostojevski (1821-1881).

Hän kirjoitti ruletin pelaamisesta myös Peluri-nimisen romaanin.

Kirjaa pidetään Dostojevskin elämän suurimpana uhkapelinä. Kirjailija näet löi vetoa kustantajan kanssa siitä, pystyykö hän kirjoittamaan romaaninsa alle 5 kuukaudessa.

Jos Dostojevski ei olisi saanut kirjaa valmiiksi määräaikaan mennessä, hän olisi menettänyt kustantajalle kaikki oikeudet sekä nykyisiin että tuleviin teoksiinsa.

Dostojevski innostui pelaamaan niin, että romaania ei ollut edes aloitettu siinä vaiheessa, kun määräaikaan oli jäljellä enää kuukausi.

Tässä vaiheessa Dostojevski otti itseään niskasta kiinni, hankki itselleen 20-vuotiaan pikakirjoittajan, palautti romaaninsa määräajassa ja iski pikakirjoittajansa.

Pelurissa esiintyy tätinsä perintöä odottava kenraali, joka on palkannut lapsilleen kotiopettajan. Kotiopettaja Aleksei Ivanovits on rakastunut kenraalin tytärpuoleen.

Hän aikoo voittaa tytärpuolen rakkauden rulettisalissa hankituilla rahoilla, mutta ruletista tulee rakkaampi kuin kenraalin tytärpuolesta.

Peluria on pidetty Dostojevskin omakohtaisimpana romaanina.

Tuoreempi kirja rulettiriippuvuudesta olisi esimerkiksi Anneli Poutiaisen Rulettipäiväkirja (2008).

Yhteenveto

Ruletti on yksi tunnetuimmista ja pelatuimmista kasinopeleistä.

Rulettia pelataan edelleen myös kivijalkakasinoilla, mutta yhä useampi pelaa rulettia netissä. Suomi kasinoilla voi istahtaa myös live-pöytään, mitä hoitaa aito pelinhoitaja.

Koska ruletti perustuu sattumaan, siinä ei voi harjaantua paremmaksi edes ahkeralla harjoittelulla. Liiallista pelaamista olisikin hyvä välttää, koska rulettiin voi kehittyä himo.

Parhaimmillaan ruletti on hauskaa viihdettä, minkä aina yhtä ennustamattoman lopputuloksen paljastumisen odottaminen tuo sopivasti perhosia vatsan pohjalle.