Miten suomalaiset käyttävät viihdettä 2020?

Vapaa-aikamme on lisääntynyt yhteiskunnan kehityksen mukana. Ajanviettomahdollisuuksia on samalla tullut lisää niin harrastusten kuin viihteellisen toiminnan muodossa ja tarkastelemme tällä kertaa sitä, mitä me suomalaiset oikeastaan teemme vapaa-ajallamme.

Tilastoissa nähdään (yllä), että vuosina 1979-2009 tämän kuvaajan mukaisesti vapaa-aikaa on käytettävissä toiseksi eniten minuutteina olevasta vuorokausiajasta.

Tilastokeskus on tutkinut suomalaisten vapaa-ajankäyttöä jo 1980-luvulta ja voidaan yleisesti sanoa, että nykyään vapaa-aika on suomalaisille työtäkin tärkeämpää ja sukulaisia ja ystäviä tavataan entistä vähemmän. Esimerkiksi vuonna 2002 vielä noin 10 % piti säännöllisesti yhteyttä sukulaisiin, mutta 2017 lukema oli vain 6 % ja peräti 7 % ei pidä mitään yhteyttä sukulaisiin.

Viihteelle kotona

Suurin osa suomalaisista on myös löytänyt nettiviihteen kanavat, suoratoiston ja pelit. Ja esimerkiksi netin parhaat kasinot tarjoilevat suomeksi toimitettuja sivustoja ja pelejä suomalaisille pelaajille jo kymmenittäin, useimmat näistä maltalaisella lisenssillä toimien.

Suomalaiset ovat todellakin pelikansaa, ja pelaajia löytyy eri ikäryhmistä ja pelitkin vaihtelevat laajalti.

Pelaaminen on myös monipuolistunut nettipeleissä. Kuten oheinen kuva näyttää, on pelaajille nykyään tarjolla todella paljon valikoimaa ja jopa rahapelejä voi mobiilisti käytännössä missä vain ja koska vain.

Musiikin kuuntelu moninaistunut

Samalla kun pelaaminen on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä, myös musiikin kuuntelu on lisääntynyt, mutta se on samalla muuttunut ja moninaistunut. Eri sukupolvilla ja -puolilla on nykyään omat suosikkinsa ja inhokkinsa. Spotifyn tulo markkinoille 2008 teki suuren muutoksen musiikkikäyttäytymiseen, sen ostamiseen ja käyttämiseen. Musiikin striimaus otti oman valtaloikkansa 2013 ja siitä tuli yksi merkittävimmistä musiikkikanavista.

Yläkuva: Musiikin kuuntelumediat, 10 vuotta täyttäneet %

Yksi uusi tapa kuunnella sekä musiikkia että radioita, ovat varsinkin nuorten suosimat podcastit, joita tehdään niin tavallisista radio- kuin tv-ohjelmista, mutta myös suoraan podcasteina aiheesta kuin aiheesta.

Ravintolassa käydään – tansseissa ei niinkään

Vuonna 2017 yli 60% 20-24-vuotiaista kävi vähintään kerran kuukaudessa ravintolassa syömässä, mutta vuonna 2002 oli osuus lähes 2002. Kokonaisuudessaan kuitenkin ravintoloissa syöminen on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä, mutta nimenomaan varsinaiset illanvietot ovat vähentyneet. Tanssilavoilla kävi vuonna 2017 enää 7 % kyselyyn osallistuneissa ja ainoa kasvava määrä lavoilla olivat li 65-vuotiaat mutta nuorten aikuisten joukossa tanssi ovat ainakin hetkellisesti menettäneet faninsa.

Kespro teki tutkimuksen suomalaisista ravintolassa syöjistä ja pystyi tulosten perusteella jakamaan ravintolassa syöjät muutamaan perusryhmään. Tutkimus myös paljasti missä päin Suomea mitkäkin ryhmät olivat enemmän edustettuja ja miksi joillekin alueille syntyi helpommin lisää ravintolatarjontaa laajemmalla kattauksella. Tutkimuksessa pystyttiin luetteloimaan ns. kokeilijat, kotikokit, nälkäänsä syöjät ja hifistelijät.

Muutos ruokailun ja juomisen välillä tapahtui vasta pari vuotta sitten. Eli nykyään suomalaiset todellakin käyttävät ravintoloissa enemmän rahaa syömiseen kuin juomiseen.

Suoratoiston suosio ohittaa television

Kuten tältäkin sivustolta näkee, suoratoiston tarjonta alkaa ohittaa kaikissa ikäryhmissä televisio katsojat. Nuorimmat ohjelmien katsojat eivät käytä käytännössä televisiota tai puhelintakaan lainkaan, vaan ovat siirtyneet suoratoistokanaville ja puheluissa erilaisten sovellusten pariin.

Suoratoistolle on myös erikoista se, että yksittäisten ohjelmien elinkaari pitenee niiden ollessa saatavilla jopa vuosia suoratoistopalveluissa. Vuonna 2019 online katselun osuus 25-44 vuotiailla on noin 13 % ja 15–24 vuotiaista 10 % katselee televisiota vain suoratoistokanavien kautta internetissä. Erikoista on myös se, että netin suoratoistokanavien katsomiseen käytetään usein kuitenkin televisiota, ja esimerkiksi Netflixin katsomisesta 60 % tapahtuu televisiovastaanottimella.

Suoratoisto on myös tuonut kokonaan uuden alan Suomeenkin eli Tubettajat, joista monet ovat jo nousseet myös primetime tv-tuotantoihin, näistä kuuluisimpana varmaan Duudsonit ja uusimpina kaikki Posse-ohjelmaan päässeet tubettajat, joita on kyllä nähty myös monissa muissa television reality- ja visailuohjelmissa.

Mutta koska vapaa-aika lisääntyy, on myös television katselumäärät lisääntyneet yli 55-vuotiaiden keskuudessa!

Television ja suoratoiston ohjelmiin on tullut entistä enemmän katsojat mukaan liittäviä toimintoja, kuin lähes jokaisessa urheilutapahtumassa on mahdollista pelata livevetoa ja lähes jokaisessa television liveohjelmassa ja realityshowssa on mahdollista osallistua itse ohjelmaan erillisellä mobiilisovelluksella.

Viihde on tullut entistä monipuolisemmin ja kokonaisvaltaisemmin osaksi arkeamme.